Julkaistu 2 kommenttia

Mitä tehdä, kun kaikki muut paitsi sinä elävät kiinnostavaa elämää

Kaikki muut paitsi minä elävät kiinnostavaa elämää

Kaupallinen yhteistyö: Ääniluotsi

Istut kotona. Sinua odottavat keittiössä eilisen tiskit, puhdistusta kaipaava liesituuletin ja kylpyhuoneessa purkautuvan tulivuoren lailla käyttäytyvä pyykkikori. Edes verkkokurssia, jonka ostit viime kuussa, et ole ehtinyt aloittaa. Samaan aikaan kaikki muut paitsi sinä tuntuvat elävän kiinnostavaa elämää.

Somesta näet, että ystäväsi nauttii ulkoilusta upeissa talvimaisemissa. Toinen on ottanut tatuoinnin. Kolmas hoitaa itseään kuntosalilla. Neljäs roiskii kankaalle hehkuvia värejä ja loihtii sykähdyttäviä maalauksia. Viides on juuri saanut valmiiksi loistavan tilkkutyön. Kuudes aloittaa ihan kohta unelmiensa työpaikassa.

Kaikki kiinnostava, kaunis, jännittävä ja inspiroiva tapahtuu aina muille. Ei koskaan sinulle.

Mitä tehdä, kun kaikki muut paitsi sinä elävät kiinnostavaa elämää

Syksyllä seurasin vaitonaisena sivusta ystävieni keskustelua kirjoista, joita olivat viime aikoina lukeneet. Olivat lukeneet uutuuskirjoja. Niitä kirjoja, joita minulla vähän varkain on tapana hiplailla kirjastossa, mutta jätän sitten lainaamatta. Miksi lainaisin, kun kerran omassa kirjahyllyssä on niin monta kirjaa lukematta? Ne on syytä lukea sieltä ensin. Lukemista varten ne on sinne haalittu, vai mitä?

Hiukan vastentahtoisesti tartun kotona kirjaan, jonka olen hyllystä poiminut. Haikailen uutuuskirjan perään, josta ystävät olivat keskustelleet. Olisipa nautinto saada lukea oikein ahmimalla, mutta minun pitää saada ensin luettua kirja, joka on kesken luvun.

Oloani on myös kaivellut halu laulaa. Laulaisin mielelläni kotioloissa omaksi huvikseni. Laulun iloa on varjostanut ikävä tunne, miten ääni jumiutuu kurkkuun, väsyy nopeasti ja ilma loppuu. Laulaminen ei tunnu hyvältä kehossa.

Laulunopettajaystävälläni olisi juuri minulle sopiva verkkovalmennus. Mutta kun sängyn alla on yhä muuton jäljiltä vanhoja mappeja, joiden paperit pitäisi perata ja ruokapöydän tuolien uudet istuintyynytkin ompelematta. Ja tosiaan liesituuletin olisi syytä puhdistaa!

Milloin on lupa tehdä kiinnostavia asioita?

Oletko sinä myös taitava asettamaan itsellesi sääntöjä, että on asioita, jotka pitää tehdä ensin?

Vasta siivouksen jälkeen on lupa tarttua kiinnostavaan kirjaan. Vasta pyykkivuoren purettuasi sinulla on oikeus lähteä hiihtolenkille – jos silloin enää on päivänvaloa tai edes hiihtokelejä. Vasta kun olet hoitanut saapuneet sähköpostit, sinulla on lupa pitää viiden minuutin tauko ja tehdä lyhyt hengitysharjoitus. Paitsi, että juuri kun olet aloittamassa, soi puhelin.

Onko elämässä oikeasti olemassa sellaista tilannetta, ettei yhtäkään tekemätöntä työtä olisi jäljellä? Aniharvalla näin on. Useimpien kodista löytyy kohta, joka kaipaa pientä järjestelyä tai puhdistusta. Vähintään auto olisi syytä imuroida tai kellarikomero järjestellä.

Anna itsellesi lupa joustaa säännöistä!

Annoin itselleni luvan poistaa elämästä esteitä kiinnostavien asioiden tieltä. Mitä tapahtui?

Olen viime aikoina tyhjentänyt kirjahyllyä viemällä kiertoon kirjoja, joita en usko tarvitsevani tai en muuten tulisi lainanneeksi luettavaksi. On ihanan vapauttava olo, kun olen antanut itselleni luvan lukea vain sellaisia kirjoja, joihin juuri nyt on palo. Nurinkurista on, että mitä vähemmän omassa kirjahyllyssäni on kirjoja, sitä enemmän minä luen!

Lähdin mukaan ystäväni, laulunopettaja Liisi Pettersonin Laulu liikkeelle -verkkovalmennukseen*. Kurssin alussa tehdään lista lauluista, joita harjoitellaan valmennuksen aikana. Yksi lauluista voi olla sellainen, jota mielelläsi laulaisit, jos laulutekniikkasi riittäisi siihen.

Otin reippaasti listalleni Mozartin aarian (ei, se ei ole Yönkuningattaren aaria!). Aaria on minulle aivan ylivaikea. En hetkeäkään kuvittele, että oppisin laulamaan sen muutaman viikon valmennuksen aikana. Tuskin laulutekniikkani tulee milloinkaan riittämään näin vaikeaan kappaleeseen koko elinaikanani. En ole klassinen laulaja enkä sellaista edes tavoittele.

Kaikki muut paitsi mina ovat kiinnostavia

Lisäsin aarian listalleni, koska pidän siitä hurjasti. Tavoitteeni Laulu liikkeelle -valmennuksessa* on löytää laulamiseen keveyttä ja iloa. En ole aikeissa liittyä kuoroon, en käy karaokessa enkä ole kiinnostunut esiintymään. Haluan vain, että laulaminen tuntuu hyvältä kehossa. Uskon, että oma laulamiseni on jumissa siksi, että asetan itselleni sääntöjä, että laulamiseni pitäisi kuulostaa hyvältä. Ei tarvitse. Riittää, että se tuntuu hyvältä.

Lue myös >> Laulamisen esteet ja miten ne hävisivät

Myös Liisi on kamppaillut laulamisen työläyden kanssa. Hän olisi halunnut laulaa sellaista ohjelmistoa, jossa olisi saanut päästellä sydämensä kyllyydestä ja antautua laululle. Opettaja kuitenkin valitsi hänelle toisenlaista ohjelmistoa. Liisi koki, että hänelle valitun ohjelmiston kautta häntä yritettiin rajoittaa ja hänen omat tunteensa ohitettiin.

Liisin kokemus rohkaisi minua ottamaan laulettavaksi laulun, joka on minulle aivan liian vaikea, mutta jonka laulaminen tuottaa minulle siitä huolimatta mielihyvää. En halua rajoittaa oppimistani siksi, että asettaisin itse itselleni kiellon, etten saa laulaa sellaista, josta en suoriudu jonkun toisen mittapuulla hyvin. Kyllä saan! Teen tätä verkkokurssia itseäni varten. Nauttiakseni, en muita miellyttääkseni.

Kun valitsin listalleni minulle aivan liian vaikean kappaleen, minulla ei ole minkäänlaisia suorituspaineita sen suhteen, että minun pitäisi pystyä laulamaan se kauniisti. Liian vaikeaa aariaa laulaessa voin unohtaa sisäiset vaatimukseni. Voin keskittyä siihen, että minulla on lupa laulaa sitä ja nauttia laulamisesta siitä huolimatta, miltä se kuulostaa.

Mistä säännöt ja pakot tulevat?

Olen ollut mestari asettamaan itselleni sääntöjä ja pakkoja. Sitten olen kärvistellyt, kun kaikki muut paitsi minä elävät kiinnostavaa elämää. Kuitenkin olen aivan itse rakentanut omaa uhrinäytelmääni.

Teekkariopintojeni loppusuoralla 1990-luvulla itkeskelin masentuneena psykiatrin vastaanotolla, miksi kaikki muut paitsi minä saavat opiskella sellaista, mikä heitä oikeasti kiinnostaa. Miksi minun on pakko kituuttaa valmiiksi opintoja, jotka eivät oikein motivoi?

Psykiatri piirsi vastaanotollaan fläppitaululle tytön näköisen tikku-ukon. Hän selitti minulle, että on olemassa kaksi asiaa: toinen on se, mitä minä itse haluan ja toinen se, mitä koen, että muut minusta haluavat.

Voisin syyttää epäsopivasta ammatinvalinnasta vanhempiani tai koulun opinto-ohjausta. Kuitenkin olin aivan itse täyttänyt hakupaperit, mennyt vapaaehtoisesti pääsykokeisiin ja ryhtynyt suorittamaan itse valitsemiani opintoja.

Suurimman osan pakoista ja säännöistä olet keksinyt aivan itse. Niiden juuret voivat olla ympäristön odotuksissa tai normeissa.

Ympäristö saattaa odottaa sinun olevan jotakin muuta, mitä itse koet, että olet. Aivan kuten olin tuntenut, että minua arvostetaan, jos opiskelen itseni diplomi-insinööriksi, vaikkei tekniikka varsinaisesti minua itseäni kiinnostanut. Tai kuten Liisi oli kokenut, että hänen oli opiskeltava hänen opettajansa valitsemaa ohjelmistoa.

Säännöt ja pakot, joita itsellesi määräät, voivat olla peräisin ympäristön asettamista normeista. Ensin työ ja sitten huvi. Niin moni meistä on oppinut ja noudattaa sitä äärimmäisen tunnollisesti.

Hallitse sääntöjä, älä anna sääntöjen hallita sinua!

Jos olet itsellesi liian ankara, ajaudut äkkiä tilanteeseen, jossa et milloinkaan saa tehdä asioita, jotka tuottavat sinulle mielihyvää. Elämä muuttuu kovin ilottomaksi. Kateus nostaa päätään: kaikki muut paitsi minä.

Rutiinien ja monien sääntöjen tarkoitus on helpottaa elämää. Rajat antavat turvallisuuden ja hallinnan tunnetta. On nautinnollista palata kotiin ulkoilemasta, kun tietää, että kotona odottaa puhdas tiskipöytä.

Kaikki muut paitsi mina ovat kiinnostavia

Jos noudatat orjallisesti sääntöjä, jotka olet ihan itse itsellesi asettanut, ne rajoittavat ja näivettävät elämääsi sen sijaan, että olisivat sinulle hyödyksi. Vaikka säännöt ja rutiinit antavat hallinnan tunnetta, niiden orjallinen noudattaminen johtaa päinvaistaiseen lopputulokseen. Menetät hallinnan tunteen. Säännöt ottavat elämästäsi ohjat. Et enää ohjaa elämääsi itse.

Jos jatkuvasti asetat itsellesi sääntöjä ja pakkoja, mitä kaikkea sinun pitää tehdä ennen kuin saat tehdä nautinnollisia asioita, ajaudut ajan oloon tilanteeseen, jossa kaikki, mikä tuottaa sinulle mielihyvää, karkaa koko ajan kauemmas. Samaan olotilaan joudut, jos annat ympäristön (usein kuviteltujen) odotusten määrittää sitä, millainen sinun pitäisi olla.

Lue myös >> Järjetön haave – kannattaako sellaista elätellä?

Anna itsellesi lupa rosoiseen suoritukseen

Elämä on kiinnostavaa, kun sinulla on mahdollisuus oppia jotakin uutta ja kehittyä. Voi kehittyä vain, jos annat itsellesi luvan olla epätäydellinen ja rosoinen. On jäätävän kova vaatimus, jos heti ensimmäisellä yrittämällä pitäisi olla valmis ja täydellinen. Mitä oppimista se sellainen on? Saavuttaminen tuntuu parhaalta, kun sen eteen on joutunut hieman pinnistelemään.

Vältä epäonnistumisesta puhumista. Sano mieluummin, että sinulla on lupa tehdä asioita niin, että lopputulos on jotakin muuta kuin se, mitä ennalta odotit tai edes toivoit. Se vapauttaa sinut suorittamisen paineesta.

Lue myös >> Miksi rikkoa rutiineja?

Anna lupa rajoitusten tilalle!

Jos haluat, että elämäsi tuntuu kiinnostavalta, myönnä itsellesi siihen lupa sen sijaan, että asetat itsellesi sääntöjä, joilla rajaat kiinnostavat asiat pois elämästäsi.

Anna itsellesi valtakirja tehdä

  1. sinua kiinnostavia asioita myös silloin, kun ikkunat ovat pesemättä ja pölyt pyyhkimättä.
  2. sellaisia asioita, jotka saavat sinun sydämesi sykkimään kiivaammin riippumatta siitä, millaisia asioita naapurisi, työkaverisi tai sukulaisesi arvostavat enemmän.
  3. rosoista jälkeä. Uusien asioiden opettelu on yleensä kiinnostavampaa kuin se, että jo osaat ne.

Myönnä itsellesi lupa nauttia elämästä. Viime kädessä suoriudut paremmin velvoitteista, kun sinulla on niiden rinnalla mielihyvää tuottavaa tekemistä.

Olen varma, että kodin paperipinojen läpikäyminen ja eteisen lipaston laatikon siivoaminen sujuu ripeämmin ja vie vähemmän voimavaroja, kun otat välillä aikaa sellaiseen, joista aidosti nautit.

PS. Jaa myös ystävälle, jonka mielestä kaikki muut paitsi hän elävät kiinnostavaa elämää.

*PS PS. Myös sinä pääset mukaan Laulu liikkeelle -valmennukseen täällä.

2 ajatusta kohteelle “Mitä tehdä, kun kaikki muut paitsi sinä elävät kiinnostavaa elämää

  1. Loistava postaus! Olisin tietysti voinut laulaa nuorempanakin itsekseni mitä haluan – vaikka sitten äänen käheytymisen kustannuksella – mutta en kilttinä ja tunnollisena opiskelijana osannut edes keksiä sellaista vaihtoehtoa 😃

    1. Kiitos, Liisi! Sellaistahan se usein on, että liian kiltteinä ja tunnollisina unohdamme oman mielipiteen ja tunteiden kuuntelun ja luomme sääntöjä, että saamme puristettua itsemme ulkopuolisten (joskus kuviteltujen) odotusten muottiin, johon emme oikein kuitenkaan sovi. Ihanaa kuitenkin, että löysit ison äänesi, kun pääsit laulamaan suurella tunteella.

Kommentoi toki!