Posted on 4 kommenttia

Onko aikuisella on lupa leikkiä?

Lupa leikkiä

Seurasin torikahvilan pöydän takaa kahden pikkutytön riemunkiljahduksia viereisellä benji-trampoliinilla. Laitteen hoitaja antoi vauhtia ja opasti pienempää voltin tekemisessä. Kyllä lapsella on lupa leikkiä! Olisipa ollut hauska kokeilla, mutta laitteessa on varmasti jokin painorajoitus.

Sitten piipahdin ystävän kanssa kaupunginosatapahtumassa. Vapaapalokunta oli tuonut paikalle paloauton. Lapset saivat käydä ruiskuttamassa paloruiskulla maalitauluun. Minulla oli  käsissäni syömistä odottava ruoka-annos ja vesileikit oli varmasti tarkoitettu vain lapsille.

Onko aikuisella lupa leikkiä?

Mitä yhteistä on Benji-trampoliinin painorajoituksella ja sillä, että kädessäni ollut ruoka-annokseni esti paloruiskun kokeilemisen?

Yhteistä on se, että valehtelin itselleni. Valehtelin itselleni suojatakseni itseäni siltä totuudelta, etten kehtaa. Tarvitsin valheitani tukemaan väitettä, että vain lapset saavat.

En käynyt kysymässä, onko benji-trampoliinilla painorajoitusta. Jos olisin kysynyt, olisin ajautunut tilanteeseen, jossa joudun sanomaan itselleni, etten kehtaa. Onhan se kamala paikka aikuiselle ihmiselle myöntää, ettei uskalla. Eikö?

Olisin hyvin voinut ojentaa ruoka-annokseni ystävän pideltäväksi sillä välin, kun käyn kokeilemassa, osunko maalitauluun vapaapalokunnan ruiskulla. Tai olisin voinut syödä ensin annokseni loppuun ja mennä sen jälkeen.

Mutta en kehdannut. En kehdannut, koska väitin itselleni että sekä benji-trampoliini ja ruisku oli tarkoitettu lapsille. (Missään ei tosin niin lukenut.) Olen jo aikuinen ja eihän se nyt olisi sopivaa.

Vai olisiko?

Eikö aikuisuus kuitenkin ole ensisijaisesti sitä, että kantaa itse vastuun toimeentulostaan, terveydestään, omista valinnoistaan ja niin edelleen sen sijaan, että oma elämä on jonkun toisen vastuulla?

Ei aikuisuus sitä ole, että lupa leikkiä päättyy.

Miksi aikuisen ihmisen on kuitenkin vaikeaa julkisesti leikkiä? Vaivaako monia aikuisia vakavastiotettavuuden tauti? Pelkääkö aikuinen ihminen sitä, ettei tulisi hyväksytyksi, ettei kelpaisi, jos heittäytyisi leikkimään?

Mitä leikki on?

Leikin vastakohta on kaavamainen toiminta. Jos tarkoitus ja lopputulos on sinulle tärkeämpää kuin se, mitä tekemisen aikana tapahtuu, kyse on jostakin muusta kuin leikistä.

Nämäkin voivat olla leikkiä:

  • ruuanlaitto,
  • pukeutuminen,
  • sisustaminen,
  • tuunaaminen,
  • maalaaminen,
  • kirjoittaminen,
  • laulaminen,
  • tanssiminen,
  • metsänhenkiin uskominen,
  • pelaaminen,
  • kamppailu,
  • kilpaileminen

ja niin edelleen. Kaikki nämä voivat olla leikkiä niin kauan kuin lopputuloksella on pienempi merkitys kuin itse tekemisellä. Jos pelaamisen, ruuanlaiton tai kirjoittamisen lopputulos on sinulle merkityksellisempi kuin itse tekeminen, se ei enää ole leikkiä.

Silloin tekeminen muuttuu työksi ja suorittamiseksi. Jos vielä lopputuloksen tarkoituksena on muiden miellyttäminen, riski, että kadotat tekemisestä ilon, on erityisen suuri.

Näistä syistä sinulla, aikuisella on lupa leikkiä

Tehokuutta korostavassa yhteiskunnassa leikkiä ja leikkimielisyyttä aliarvostetaan suotta. TED Talk -puheenvuorossaan Play is more than just fun tutkija Stuart Brown kertoo, miten vain muutama sata vuosi taaksepäin myös aikuiset leikkivät lasten mukana juhlissa ja sillä ajalla, joka työnteolta jäi.

Leikkiminen on se, mikä

  • edistää luovuutta,
  • tuottaa iloa ja lisää jaksamista,
  • herättää uteliaisuutta
  • lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja
  • on tärkeää myös ihmislajin eloonjäämisen kannalta.

Leikki erottaa ihmisen koneesta. Ilman leikkiä luovuus kuihtuu. Uudet oivallukset ja keksinnöt eivät synny suorittamalla.

Innovaatiot syntyvät vain leikin kautta, sillä leikki antaa luvan kaikenlaisille lopputuloksille. Vain sitä kautta voi syntyä uutta ja odottamatonta.

Lue lisää luovuudesta >> Luovuus kadoksissa? – Ohjaa ajatukset uusille radoille

Leikkisä mieli on myös utelias mieli. Utelias mieli ei tunne epäonnistumisia. Utelias mieli tutkii, kokeilee ja selvittää, mitä tapahtuu, jos…

Lue lisää >> Näin muutat epäonnistumisen onnenkantamoiseksi

Ihminen on pohjimmiltaan eläin. Myös sinä luet tiedostamattasi muiden ihmisten kehollisia signaaleita. Leikkimielisyyteen ja leikkiinkutsuun liittyy paljon tällaisia signaaleita.

Mitä enemmän tiedostamattomia ja tahdosta riippumattomia signaaleja käytät itse, sitä paremmin myös harjaannut niitä lukemaan. Kyky lukea sanattomia signaaleita lisää turvallisuuden ja yhteenkuuluvaisuuden tunnettasi. Se siis myös vähentää ulkopuolisuuden tunnetta.

Leikkiin lähteminen vaatii rohkeutta. Kun uskaltaudut heittäytymään leikkiin toisten kanssa, saat parhaimmillasi kokea olevasi hyväksytty sellaisena kuin olet. Se myös  edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Ehkä juuri siksi pelien ja otteluiden seuraaminen, konserttien ja esitysten katsominen lisää sekin yhteenkuuluvuuden tunnetta. Saat hetkeksi heittäytyä mukaan ja jakaa kokemuksen, vaikka et itse olisikaan yksi ottelun pelaajista tai esityksen näyttelijöistä.

Vaan miten paljon enemmän kokemuksesta saisitkaan, jos astuisit itse lavalle: kiinnittäisit benji-trampoliinin valjaat vyötäisillesi tai tarttuisit paloruiskuun?

Muista, että jos joku paheksuu, hän ei tee sitä siksi, että sinussa olisi jotakin vikaa. Hän tekee sen siksi, että haluaa paheksunnallaan estää sinua tekemästä sellaista, mitä ei itse uskaltaisi.

Minä kerään vielä vähän rohkeutta kiivetä benji-trampoliinille, mutten halua enempää valehdella itselleni, vaan mieluummin tilaisuuden tullen tartun mahdollisuuteen tehdä itselleni hyvää. Kerron itselleni, että myös minulla on lupa leikkiä.

Millaista hyvää sinä haluat tarjota itsellesi?

PS. Jaa kaverille ja kutsu mukaan leikkimään.

4 thoughts on “Onko aikuisella on lupa leikkiä?

  1. Hyvä❤️ Totta ❤️On lupa leikkiä❤️

    1. Kiitos kommentista, Hertta! Kyllä vain minunkin mielestäni ihan jokaisella on lupa leikkiä ikään katsomatta.

  2. Olimme 49v syntymäpäivillä miespuolisen työkaverini. Juhlat vietettiin pihapiirissä ja illan edetessä leikimme mm. kymmentä tikkua laudalla. Sitä naurua, kikatusta ja huutoa leikin tiimellyksessä. Huomasimme, että asumalähiön naapurit olivat asettuneet tuoleineen seuraamaan meidän iloista leikkiä. Tästä seurasi pitkä keskustelu keskuudessamme; paheksuivatko he meidän leikkiä vai halusivatko kenties mukaan leikkiin ?
    ¤ Kyllä leikki ja luovuus pitää suoda myös aikuisille-

    1. Kiitos kommentistasi, Kaija! Olisipa ollut mukavaa olla mukana. Mietin juuri tässä yhtenä päivänä, etten kyllä enää yhtään muista sen leikin sääntöjä enkä kirkonrotankaan.

      Veikkaanpa, että naapurit mieluusti olisivat halunneet olla mukana. Jos joku paheksui, hän luultavasti teki sen siksi, ettei itse olisi kehdannut heittäytyä leikkimään. Upeeta, että teistä se irtosi!

Kommentoi toki!