Posted on Jätä kommentti

Mistä tunnistat hyvän ystävyyden jo ensimmäisellä kohtaamisella?

Mistä tunnistat hyvän ystävyyden?

Ystävyyden tunnusmerkit ovat yleensä näkyvissä jo ensimmäisellä kohtaamisella. Itse asiassa ensivaikutelman toisesta ihmisestä syntyy jo alle sekunnin sisällä.  Mutta mistä tunnistat hyvän ystävyyden tunnusmerkit jo ensimmäisellä kohtaamisella?

Junien vaihtoväliin eräällä reissullani mahtui kaksi hyvin erilaista kohtaamista. Olin palaamassa kotiin reissusta ja odotusaikaa oli puolitoista tuntia. Koska aikaa oli, kävelin puiston penkille syömään eväitä, jotka olin käynyt ostamassa kaupasta läheltä rautatieasemaa.

Nyökkäsin ohimennen tervehdykseksi kahdelle miehelle, jotka istuivat viereisellä penkillä juttelemassa keskenään.

Kotvasen kuluttua toinen miehistä puhutteli minua englanniksi. Keskustelimme tuokion ja selvisi, että he ovat kotoisin Gambiasta. Jonkin kysymyksen ymmärsin väärin ja annoin tahtomattani vastauksen, joka ei sopinut tilanteeseen. Se huvitti miestä. Hänelle tuntui tuottavan mielihyvää saadessaan tehdä höntistä vastauksestani pilkkaa.

Mies nousi lähteäkseen ja pyysi lähtiessään yhteystietojani. Totesin hänelle ystävällisesti, että oli mukava tavata ja keskustella hetki. Hän poistui silminnähden närkästyneenä ja suorastaan loukkantuneena.

Penkille istumaan jäänyt jatkoi keskustelua hetken hiljaisuuden jälkeen. Hän kysyi, mitä teen työkseni. Kerroin olevani kirjallisuusterapiaohjaaja ja että ohjaan Huojentavan kirjoittamisen ryhmiä. Mies kiinnostui työstäni ja hän kyseli lisää.

Kun kerroin esimerkkinä, millaisen tehtävän olisin voinut antaa puistossa kasvavasta suuresta lehmuksesta, mies intoutui kertomaan oman kotikylänsä puista. Samalla hän maalasi silmieni eteeni elävän kuvauksen palasesta gambialaista elämää.

Eväät tuli syötyä ja oli aika lähteä junalle. Toivottelimme toisillemme hyvää jatkoa. Tästä kohtaamisesta jäi hyvä mieli.

Kaksi lyhyttä ja hyvin erilaista kohtaamista.

Miksi toisen ihmisen kohtaaminen on miellyttävää ja toinen saa sinut tuntemaan itsesi varautuneeksi?

Mitä kohtaamisissa näiden kahden ihmisen kanssa tapahtui?

Ensimmäiselle miehelle tuotti iloa, että hän sai asettua yläpuolelleni ja tehdä minut naurunalaiseksi. Sen lisäksi hän halusi minulta jotakin, jota en halunnut antaa. Kun en siihen suostunut, hän ilmaisi tyytymättömyytensä siihen.

Toisen miehen kanssa keskustelimme vertaisina. Hänellä ei ollut tarvetta asettautua yläpuolelleni eikä myöskään pitää itseään minua vähempiarvoisena.

Olimme kiinnostuneita toinen toistemme asioista. Vuoroin minä kerroin ja hän kuunteli. Vuoroin hän kertoi ja minä kuuntelin. Kunnioitimme toinen toistemme rajoja. Tällainen kohtaaminen olisi voinut olla perusta uudelle ystävyydelle.

Vältä vähättelijöitä ja alistujia

Kun kohtaat uuden ihmisen, tunnetko itsesi samanarvoiseksi hänen seurassaan? Pyrkiikö hän väheksymään sinua ja asettumaan sinun yläpuolellesi? Vai pyrkiikö hän korostamaan sinun paremmuuttasi? Pitääkö hän itseään sinuun nähden vähempiarvoisena?

Entä sinä itse? Tuleeko sinulle tarve asettautua kohtaamasi uuden ihmisen yläpuolelle? Vai haluatko mitätöidä itseäsi hänen seurassaan?

Epätasa-arvoisen ystävyyden taustalla lymyilee tarvitsevuus: kaksi ihmistä pyrkii toinen toisensa kautta täyttämään jotakin aukkoa itsessään.

Vähättelijä ja mitätöijä tuntee itsessään huonommuutta. Jopa samanarvoisuus saattaa olla hänelle uhka. Siksi hän haluaa korostaa sinussa sellaista, joka saa sinut kokemaan itsesi kehnommaksi kuin hän. Se on hänen keinonsa pyrkiä asettautumaan yläpuolellesi.

Vähättelijä harvoin on valmis ottamaan vastaan jakamaasi ei ainakaan ilman halventavia huomioita. Vähättelijän mielestä se, mikä on sinusta lähtöisin on hänen mielessään vähempiarvoista, jopa arvotonta.

Hän saattaa velvottaa sinut ottaa vastaan sen, mitä hän haluaa antaa. Jos kieltäydyt, on se loukkaus vähättelijää kohtaan, sillä hän tietää sinua paremmin, mikä sinulle on hyväksi.

Vähättelijä ei myöskään ole valmis kunnioittamaan sinun rajojasi. Pyrkimykseen tulla sinun rajojesi yli sisältyy aina halu käyttää valtaa sinuun tavalla tai toisella.

Näin tunnistat hyvän ystävyyden

Alistuja paikkaa huonommuuttaan sillä, että hän asettaa sinut jalustalle. Alistumisen tunnusmerkkejä ovat myös mielistely, liehittely ja katteettomat kehumiset.

Alistuja haluaa tuntea, että sinun seurassasi hän on jotakin vähän enemmän kuin itse muutoin kokee olevansa. Hän haluaa sinulta jotakin. Sekin on vallankäyttöä.

Alistuja ei luultavasti jaa kanssasi omastaan. Hänen omansa ei ole hänen silmissään jakamisen ja sinun arvoistasi. Hän mieluummin vain ottaa sinulta. Vaihtoehtoisesti alistuja saattaa haluta antaa sinulle enemmän, mihin hän ilman, että hänen oma hyvinvointinsa kärsii, on varaa.

Alistuja ei kunnioita omia rajojaan. Hän antaa sinun polkea omia rajojasi ja tarjoilee sinulle mahdollisuuden vallankäyttöön. Hän on valmis kohtelemaan itseään kaltoin saadakseen tarvitsemansa.

Hyvä ystävyys kumpuaa samanarvoisuuden tunteesta

Mistä tunnistat hyvän ystävyyden? Perustan hyvälle ystävyydelle luo keskinäinen kunnioitus ja tunne vertaisuudesta.

Samanarvoisuus ei ole samanlaisuutta. Vaikka olisitte ystäväsi kanssa keskenänne hyvin erilaisia, tunnette erilaisuudestanne huolimatta kumpikin olevanne yhtä arvokkaita.

Erilaisuutenne täydentää sinua ja ystävääsi. Hyvässä ystävyyssuhteessa antaminen ja jakaminen ovat automaattisesti tasapainossa.

Kun hyvä kohtaaminen ja hyvä ystävyys perustuu samanarvoisuudelle, siitä puuttuu tarve käyttää valtaa toiseen. Sellainen ystävyys ei sido eikä rajoita sinua ja se kunnioittaa vapauttasi päättää omista rajoistasi.

Aiheesta lisää:

PS. Jaa myös ystävällesi.

Kommentoi toki!