Julkaistu Jätä kommentti

Tavoitteena parempi itsetuntemus? – Tarvitset muutakin kuin itsesi kuuntelua

parempi itsetuntemus

Mitä enemmän kuuntelet itseäsi, sitä parempi itsetuntemus sinulla on. Näin moni luulee ja kuvittelee tuntevansa omat vahvuutensa ja heikkoutensa perinpohjaisesti. Ihmisen kyky tarkastella asioita useista eri näkökulmista on kuitenkin hyvin rajallinen. Pysyvyys tuntuu turvalliselta. Siksi käsitykset omasta itsestä helposti jumittuvat. Ihmisellä on taipumus jämähtää pitämään nykyisiä ominaisuuksiaan muuttumattomina. Se on eräänlaista uhriutumista.

Tavoitteena parempi itsetuntemus? – Tarvitset muutakin kuin itsesi kuuntelua

Jouduin aiemmin käyttämään vastustuskykyä heikentävää lääkitystä, jotta pysyisin työ- ja toimintakuntoisena. Ilokseni olen muutama vuosi sitten voinut jättää tämän lääkityksen pois. Pystyn pitämään itseni hyvässä kunnossa ilman sitä.

Siitä huolimatta huomasin, miten koronakevään mittaan alitajuisesti ajattelin, että minun on oltava nyt erityisen tarkkana käsihygienian ja sosiaalisten kontaktien välttämisessä, koska kuulun riskiryhmään.

Se, että olin vuosia aiemmin muutamien vuosien ajan ihan oikeasti kuulunut riskiryhmään, oli syöpynyt tajuntaani. Oli yllättävän vaikeaa päästää irti tästä uhriuttavasta ajatuksesta.

Aiheesta myös täällä >> Älä torju kehuja! – Sinulla on lupa olla hyvä ja osaava

Useamman vuoden ajan olen myös työstänyt niin kutsuttua 2-tyypin traumaa. Siitä puhutaan, kun yhden yht’äkkisen traumatisoivan tilanteen sijaan traumatisoituminen on kestänyt pitkän ajan tai ollut toistuvaa.

Traumaperäinen stressireaktio kytkeytyy minulla päälle hyvin pienestä ärsykkeestä. En ole kiintymystrauman työstamisessä niin pitkällä, että aina osaisin rauhoittaa itseni nopeasti tilanteissa,  jotka sysäävät mielen hälyiseen tilaan, jossa on vaikea keskittyä mihinkään muuhun kuin johonkin junnaavaan ajatukseen. 

Sen sijaan olen oppinut tunnistamaan tämän olotilan ja ymmärrän, mistä on kyse. Stressaava ajatus saattaa jäädä surraamaan tunneiksi, joskus päiviksi tai jopa viikoiksi. Sen katkaiseminen ei vielä aina onnistu tuosta noin vaan, mutta olen oppinut keinot, joilla suojata itseäni. Osaan ottaa itselleni sen tilan, jonka mieleni rauhoittelu vaatii. Yhä paremmin pysyn toimintakykyisenä stressireaktion aikana.

Olen tästä syystä ajatellut, että stressinsietokykyni on huono. Siksi olen ollut lievästi huolissani, miten minun kehoni reagoisi, jos koronavirustartunta osuisi omalle kohdalle. Oloa ei ainakaan ole helpottanut tietoisuus siitä, että stressi heikentää vastustuskykyä.

Olen tunnistanut itsessäni nämä kaksi varsin uhriutunutta ajattelutapaa: minulla on huono immuunivaste ja stressinhallintakykyni on huono.

Pieni ulkopuolinen viesti voi muuttaa ajattelusi

Osallistuin webinaariin, jossa filosofian tohtori, turvallisuusjohtamisen maisteri ja tietokirjailija Harri Gustafsberg puhui suorituskyvystä ja stressinhallinnasta. Hän siteerasi esityksessään roomalaista kirjailijaa ja filosofia Senecaa.

”Kullekin vahvin on se osa, joka on kovassa käytössä.”

Seneca

Gustavsberg totesi puheenvuorossaan, että vastuskyky ei toimi optimaalisesti silloin, kun keho ja mieli ovat taistele- tai pakene-tilassa. Se vastaa myös traumaperäisen stressireaktion olotilaa.

Olen altistunut tuon tuostakin tilanteisiin, jotka traumatisoitunut keho ja mieli ovat tulkinneet uhkaavammaksi kuin ne ovat. Keho ja mieli ovat ylireagoineet, ja stressireaktio on kytkeytynyt päälle. Siitä huolimatta olen vuosikymmenien ajan selvinnyt tähän päivään asti toistuvasti väliin hyvin vahvoista ja jopa kuukausia kestäneistä stressireaktioista. Toisin sanoen stressinhallintani on ollut erittäin kovassa käytössä.

Senecan sitaatti havahdutti siihen tosiasiaan, että stressinhallintakykyni ei olekaan huono. Se on ollut kovassa käytössä, joten se on sittenkin vahvuuteni! Se myös vahvistuu koko ajan, kun tietoisesti työstän sitä, ettei stressitila kytkeytyisi päälle liian herkästi, liian suurella voimalla.

Helsingin Sanomat raportoi keväällä espoolaisen vastaanottokeskuksen koronavirusepidemiasta, jossa pohdittiin, miksi yksikään ei kuollut tai joutunut sairaalahoitoon. Artikkeli päättyy toteamukseen, että vastaanottokeskuksen ihmiset ovat menettäneet kotimaansa, perheenjäseniään ja heillä on paljon muitakin asioita pohdittavanaan. Toisin sanoen heidän stressinhallintakykynsä on ollut kovalla käytöllä.

Oma huoleni sairastumisesta lievittyi näiden puheenvuorojen jälkeen. Ymmärsin, että se, mitä olen luullut heikkoudeksi, onkin vahvuuteni. Sain oivalluksen, jolla on suuri merkitys hyvinvointiini. Heidän ansiostaan minulla on nyt piirun verran parempi itsetuntemus ja paljon levollisempi mieli.

parempi itsetuntemus tavoitteena

Sovella muiden oivalluksia omassa tilanteessasi

Olisinko päässyt urautuneesta ja minut uhriuttaneesta ajattelusta ilman Gustavsbergin ja Hesarin artikkelin antamia uudenlaisia näkökulmia? Se on mahdollista, mutta ihmisen kyky itsenäisesti ajatella asioita hyvin monista eri näkökulmista on loppujen lopuksi erittäin rajallinen. Onneksi meillä on toisemme!

Voisi ajatella, että oppiakseen tuntemaan itseään paremmin, kannattaa kääntää katse tiukasti omaan napaan ja pitää se siinä. Toki itseään pitää myös osata kuunnella. Ilman sitä ei tunne omia tapojaan ajatella, ei kuule omia tuntemuksiaan ja tunnista reaktioitaan. Vasta sen jälkeen, kun ne tuntee, niitä on mahdollista opetella muuttamaan.

Kuitenkin vaikka asioita miten pohtisi ja pyörittelisi itsekseen ja kirjoittelisi ylös, oman oivalluskyvyn rajat tulevat jossakin välissä vastaan. Toisten ihmisten kokemusten ja näkemysten kuunteleminen on korvaamaton apu, jos haluat löytää uudenlaisia näkökulmia. Vain tuoreiden näkökulmien kautta voit oivaltaa jotakin uutta.

Lue myös >> Ryhmässä kirjoittaminen: miksi se antaa enemmän kuin yksin kirjoittaminen

Lue, keskustele, kuuntele. Ole avoin erilaisille näkemyksillä ja mielipiteille. Torjumisen ja tuomitsemisen sijaan pohdi, mitä toisenlainen näkökulma ajatella voisi tarkoittaa sinun tilanteessasi.

Erityisesti sitaattien ja mietelauseiden kohdalla kannattaa pysähtyä. Ne sisältävät ajatuksia, jotka ovat olleet muillekin merkityksellisiä ja käänteentekeviä. Älä ohita niitä toteamuksella, että onpa hienosti sanottu. Ota askel edemmäs ja mieti, mitä se ajatus juuri sinun kohdallasi voisi tarkoittaa.

Kuuntele herkällä korvalla toisten ihmisten elämäntarinoita. Mitkä ovat olleet heidän selviytymiskeinojaan? Mieti, miten sinä voisit omalla kohdallasi hyödyntää samaa jossakin omassa tilanteessasi.

Mitä enemmän altistat itseäsi erilaisten näkökulmien kirjolle, sitä laajemmat mahdollisuudet annat itsellesi uusiin oivalluksiin ja sitä suuremmat ovat mahdollisuutesi oppia tuntemaan entistä paremmin omat todelliset vahvuutesi.

PS. Jaa ystävälle, jonka toivot löytävän uudenlaisia vahvuuksia itsestään.

Kommentoi toki!